keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Pieni tarina


Hiljainen Kiiminkijoen helmi Koiteli kylpee auringossa. Pakkanen kipristelee vielä tovin,
ennenkuin auringonsäteet lämmittävät. Kuvassa on kaatuvia puita, joita Koitelissa on useita.
Ne kallistuvat pikkuhiljaa virtaavaa jokea kohti. Viime syksynä tulvivan
veden aikaan yksi paksu runko oli kaatunut veteen koskipaikassa.



Kävin useamman kerran seuraamassa tätä torsoa.. tai komistusta. Luonto oli koristellut lähtevän näköistä
puuta jopa runsaasti: Kaunis jääpuikkokaulus, otsassa oli pieni jääkruunu ja kuihtunut korsikin
taipui hyvästelemään. Lahonnut runko luultavsti lähtee keväällä jäiden mukaan ja kenties uppoaa kosken jälkeen avautuvaan suvantopaikkaan.

5 kommenttia:

  1. Upeita kuvia. Ylemmän kuvan kaltevat puut näyttävät niin herkiltä vasta-auringossa.

    VastaaPoista
  2. Tuo ensimmäinen on hieno talvikuva, siinä on upea valo ja pidän myös sommittelusta.
    Jääpuikkokaulus torsolla on myös hyvä "bongaus".
    Kaikenlaista kivaa sitä löytää kun kulkee aistit valppaana.

    Tiedätkö miten sen äänestyksen kävi silloin keskiviikkona?

    VastaaPoista
  3. Tarja: ..sain viestin että olen mukana seitsemän joukossa:-)

    VastaaPoista
  4. Hyvä Ulla, minäkin pistin ääneni sinulle;))

    VastaaPoista
  5. Very nice winter images.
    Hilda

    VastaaPoista