Kaupungin valoja

Vierailin tiistai-iltana Oulujoen varrella. Olin säätiedotuksesta

katsonut, että kamera kannattaa ottaa mukaan. Iltaa kohden

länsitaivas repeilee - olisi myös pilviä - joten auringonlasku voisi olla värikäs.

Asiasta tietämätön voisi luulla, että kaupungissa palaa. Paloihan siellä hetken

aikaa... Olin menossa joen ylittävää rautasiltaa kohti, jotta pääsisin

äkkiä vastarannalle.

Tuiranrannan puolelta voisin kuvata kaupungin silhuettia

auringon värien alla.  Kuljin reippaasti puoliksi juosten - kiire !!

Kamerarepun ja kolmijalan lisäksi kuljetin toisella kädellä hihnassa olevaa koiraani.

Tiedät varmaan, että koiraa kiinnosti muut asiat kuin minun kuvausintoni.

Täytyihän minun välillä antaa hänen haistella uusia ihania tuoksuja - ollaan

niin harvoin kaupungissa.

Niin siinä kävi jälleen kerran. Kohteeseen päästessäni taivaan ranta hämärtyi

ja värit katosivat. Kuvasin joella lipuvia sorsarivistöjä. Oli kuitenkin

jo niin vähän valoa, että sain vain yleiskuvan hiljalleen liikkuvista

linnuista. Ne ääntelivät ja kinastelivat keskenään. Osa nuokkui

pienenä myttynä jään reunalla. Linnut talvehtivat puoliksi sulana olevan joen

varrella koko talven ajan.

Pari kuukautta aiemmin käydessäni samassa paikassa, kaupungin värit olivat lämpimät.

Taivas oli osittain pilvinen, joki oli osittain sula ja heijasti valoja ja rakennusten

ääriviivoja. Maaseudulla asuvasta tämä illan tunnelma on erikoinen, meillä on

talvella niin pimeää - ja vähemmän väri- tai muita "saasteita" - onneksemme!