Satumetsä

Syksyinen satumetsä.

Luonto valmistautuu tulevaan talveen, kylmyyteen.

 Auringon ja pilvien valovaihtelut leikkivät vielä ennen iltaa puuston takana.

Nuokkuvat lehdet imevät viimeiset valonsäteet.

 Lehdet antavat periksi ja käpertyvät.

 Elämä pakenee, lehti kalpenee, väri häviää.

 Me sinnittelemme vielä, voimia riittää.

Kielon kauniista kellokukista oli tullut vihreitä marjoja.

Kohta näistä tulee punaisia...sen jälkeen punainenkin katoaa.

Sorjaa, ryhdikästä - yksi vielä taistelee.

  

Mustikanpunaiset.

 

 

 

 

 Ilta laskeutuu - peittäen väriloiston.

Hiljaisuus.

Hämärä.